Como me chingan

Pahoitteluni tästä pitkästä blogihiljaisuudesta mutta ku ei oo kuviakaan lähiajoilta ja ei tiiä mistä kirjottas ku arki täällä tuntuu itelle jo normaalilta tottakai. Viime aikoina oon käyny ahkerasti koulua ja joistaki aineista sain jo parempia arvosanoja ku mun kaverit tässä jaksossa jee. Nyt viimeviikot Tapachulassa on ollu feria joka tarkottaa et joka päivä on esiintyjiä ja siellä samassa paikassa myyän kaikenmoista, on baareja sekä pikaruokapaikkoja ja koko tapachula kokoontuu sinne. Määki kävin viikko sitte kattoon siellä yhtä paikallista yhtyettä kavereitten kaa ja herranjumala sitä ihmismäärää. Eilen sitte oli tarkotus mennä taas kattoon mutta ku kerraan ollaa pikkukylässä ja yleensä ei oo minkäännäkösiä tapahtumia niin nyt sitte kaikki halus mennä ferialle nii me ei ees päästy sisällä ku se oli jo täynnä, vaikka se on iha valtavankokone alue, tyydyttiin sitten sushiin :) Lähiaikoina oon viettäny paljon aikaa sen islantilaisen vaihtarin Laruksen kaa ku tuli yks vaihtari Tuxtlasta käymään nii niitten kaa sitte hengaillin tän viikonlopun, käytiin kavereitten kaa autoajeluilla, synttäreillä, tutustuttiin uusiin ihmisiin ja syötiin paljon tacoja.

Kuvat on sunnuntailta joka on siis yleisesti ottaen perheelle pyhitetty päivä, jollon ei nähä kavereita vaa vietetään luksusaikaa perheen kaa ja tehää jotain yhessä. Tänä sunnuntaina mentiin meijjän rancholle ja tehtiin tacoja ja fritattuja banaaneja namm. Mää niin tuun kaipaan tätä ruokaa.. Käytiin pyöräretkellä sit siskon kaa läheisillä maya raunioilla ja matkalla löydettiin semmonen puro jossa oli oikeesti semmosia tarzan liaaneja :D Mää oon kyllä niin rakastunut tähän elämään täällä ja nautin tästä kuumudesta täysin siemauksin.